Mikä on perisynnin oppi?

Me katolilaiset uskomme, että perisynnin oppi on keskeinen ihmisen tilan ymmärtämisessä. Tämän opin mukaan me kaikki synnymme alkuperäisen pyhyyden ja vanhurskauden puutteessa, Aadamin ja Eevan synnin seurauksena Eedenin puutarhassa. Se ei ole synti, jonka kukin henkilö tekee yksilöllisesti, vaan jotain, jonka me kaikki perimme—tahra ihmisen luonnossamme. Ensimmäinen Mooseksen kirja 3:1-19 kertoo tästä tottelemattomuudesta, joka vaikutti koko ihmiskuntaan.

Meille perisynti ei ole henkilökohtainen virhe, vaan tila, joka tekee meistä taipuvaisia pahaan. Katolisen kirkon katekismus selittää, että vaikka luontomme on haavoittunut tämän synnin vuoksi, se ei ole täysin tuhoutunut. Meillä on yhä vapaus ja vastuu, mutta kohtaamme sisäisen taistelun, taipumuksen syntiin, jota kutsutaan himoksi. Tämä taipumus pahaan on läsnä jokaisessa meistä, kuten Pyhä Paavali kuvaa Roomalaiskirjeessä 7:15-23, jossa hän puhuu kamppailusta halun tehdä hyvää ja lopulta tehdä pahaa välillä.

Perisynnin oppi on ratkaiseva, koska se paljastaa pelastuksen tarpeemme. Ilman sitä Kristuksen tehtävä ei olisi mielekäs. Hän tuli maailmaan lunastamaan ihmiskunnan, vapauttamaan meidät tästä peritystä tilasta. Hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta Jeesus tarjosi meille tien sovintoon Jumalan kanssa. Roomalaiskirje 5:12-21 puhuu siitä, kuinka synti tuli maailmaan yhden ihmisen, Aadamin, kautta, mutta kuinka pelastus tuli yhden kautta, Kristuksen.

Me katolilaiset ymmärrämme myös, että kaste on olennaista tässä prosessissa. Kaste puhdistaa meidät perisynnistä ja antaa meille uuden elämän Kristuksessa. Jeesus itse sanoi: "Jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei voi päästä Jumalan valtakuntaan" (Joh 3:5). Tämä sakramentti on ensimmäinen askel kohti armon ja pyhyyden elämää. Ilman sitä pysymme sidottuina Aadamin lasten tilaan, kaukana jumalallisesta elämästä.